Arkisto: 14.5-16.5.1918 / 2012

 

”Kuunnelkaa!... Porilaisten marssi kuuluu etäältä!”

 

14.5.1918 / 2012
 

Akademiska sångföreningen: 15.5. klo 19 uuden kotimaisen sävellyksen harjoitukset. Esitetään Mannerheimin juhlavan sisäänmarssin yhteydessä.

 

Naisten sukkia! Silkkiä ja puuvillaa, isohko erä myydään edullisesti. HUOM. Vain muutaman päivän ajan. Hotelli Bristol, huone 52.

 

Teatteri Maxim saanut kiintoisia sotaelokuvia: Saksalaiset sukellusveneet toiminnassa! Jonot todennäköisiä, huomatkaa aikaiset esitysajat.

 


15.5.1918 / 2012
 

Valkoinen toimittaja on ylpeä: Huomenna vapaus on kiveen kirjoitettu! Kenraali Mannerheim saapuu 12 000 miehen kanssa Hkiin.

 

Café Esplanadin ikkunapöydät vuokrataan huomenna paraatin ajaksi, 100 mk/kpl. Tulot vapautusarmeijan varattomille omaisille.

 

Voiko joku hyväsydäminen auttaa köyhää naista, joka menettänyt toisten rahaa 85 mk ja joutunut pulaan? Vastaukset nim. "Kiitollinen".

 

Vanhoja tekohampaita ostetaan tänään klo 12–17, Vuorimiehenk. 14 A 3.

 

Kaksi kappaletta ½-pulloa vanhaa Reininviiniä vaihdetaan 4 kg sokeria. Puh. 4626.

 

 

16.5.1918 / 2012
 

Rakkaat ystävät! Valkoinen toimittaja lopettaa raportoinnin tänään. Leijonalippu liehuu ja rinta paisuu ylpeydestä. Mannerheim saapuu Hkiin! (1000)

 

Tämä on päivä, jolloin kiitämme nuorta valkoarmeijaa maamme vapauttamisesta punaisten verisestä kauhuvallasta. (1001)

 

Kevätaurinko paistaa. Kaupunki sykkii. Keskustan ihmismassojen reunustamia katuja koristavat punakeltaiset viirit sekä sinivalkoiset liput. (1120)

 

Kuunnelkaa!... Porilaisten marssi kuuluu etäältä! (1130)

 

Kaikkien päät kääntyvät pohjoiseen. Katsokaa! Kansallismuseon kohdalla näkyy jo kenraali Mannerheimin salskea ja suuri hevonen! (1135)

 

Hurraa-huudot kaikuvat kaikkialla Hgissä. Teiden reunoilla aaltoilee valkoinen nenäliinojen meri. (1140)

 

Tulevan Mannerheimin patsaan liepeillä on tänään valtaisa kunniaportti, joka on koristeltu köynnöksille ja lipuilla, keskellä Hgin vaakuna. (1141)

 

Hgin pormestari von Haartman: "Tervehdin Teitä ja Teidän nuorta, voitokasta armeijaanne syvästi kiitollisena." (1145)

 

Pääjuhlallisuudet ovat Senaatintorilla. Onnekas hän, joka on saanut erittäin halutut liput. Valk. toimittaja on paikalla! (1150)

 

Nikolainkirkon (tulevaisuudessa Tuomiokirkon) rappuset ja terassit, jalkakäytävät sekä kaikki kadut ovat juhlivaa ihmismerta tulvillaan. (1152)

 

Kaboom! Viaporin tykit tervehtivät!  (1155)

 

50 naista hohtavan valkoisissa juhlapuvuissa, sylit ruusuja täynnä, kulkevat kirkon rappuja, muodostavat kukkakujia. (1156)

 

Taivaalla jyrisee! Tällä kertaa 3 elegantisti taiteilevaa lentokonetta, yhtä niistä ohjaa saksal. merivoimien lentäjä. Rohkeita kuvioita! (1157)

 

Mannerheim armeijoineen marssii nyt Henrikinkatua (tulevaisuudessa Mannerheimintietä), kääntyy Esplanadille. (1210)

 

Loputon, sydämestä kumpuava riemu leviää joukkojen kulkiessa ohi. Kaikissa ikkunoissa vilkuttavia ja hurraavia ihmisiä. (1215)

 

Mannerheim ratsastaa nyt torille upean kauniilla ratsullaan! (1221)

 

Hän nousee Senaatin portaat – samassa talossa punaiset huligaanit vain muutama viikko sitten riehuivat ja aiheuttivat tuhoa.  (1225)

 

Mannerheim: "Juuri tässä talossa suomalaiset upseerit saivat 4 kuukautta sitten tehtäväkseen ottaa komentoonsa armeijan, jota ei ollut." (1230)

 

Mannerheim: ”Armeija haluaa, että Suomen valtion ohjakset ojennetaan voimakkaisiin käsiin, joita puolueriidat eivät liikuta." (1231)

 

Mannerheim:”Tuhannet valkoiset ristit maamme kirkkomailla puhuvat hiljaista kieltään, kuolleet vaativat, että heidän uhrinsa ei ole turha." (1232)

 

Hyvin jännittävää, Mannerheim mainitsee Saksan panoksen vain sivulauseessa. Tämä on selvä merkki saksalaismielisille helsinkiläisille. (1235)

 

Pääministeri Svinhufvud puhuu: "Tampereen ja Viipurin valtaamiset olivat merkittäviä urotekoja Suomen vapauttamistaistossa." (1240)

 

Svinhufvud: ”Isänmaan nimissä hallitus kiittää Teitä sydämellisesti kaikesta, mitä Te olette isänmaamme pelastamiseksi tehneet." (1241)

 

"Maamme-laulu" kaikuu torilla. Kaikki ovat paljastaneet päänsä. (1250)

 

Mannerheim: "He polttivat kyliä, ryöstelivät tiloja, se oli esimerkki siitä  aasialaisesta kulttuurista, joka maahamme oli tarkoitus tuoda." (1300)

 

Kaupunginvaltuuston pj Norrmén kertoo, että kaupunki lahjoittaa miljoona mk kaatuneiden taistelijoiden varattomille leskille ja lapsille. (1305)

 

Mannerheim ottaa shekin vastaan. Hän lupaa, ettei omien sotilaidemme tahdikas marssinta enää koskaan lakkaa kuulumasta Helsingin kaduilla. (1307)

 

Nyt vuorossa Hgin daamit! Kenraalittaret Wetzer ja Theslöf tervehtivät kenraalia. Ojentavat valkoisen, kultahapsuisen silkkikunniaviirin.  (1310)

 

Mannerheim: ”Tulemme ikuisesti muistamaan kuvan naisesta, joka seisoo paarien vierellä hiljaa ja ylpeänä valuttamatta kyyneltäkään." (1312)

 

Kenraali laskeutuu portaat valkopukuisten naisten rivistön välistä. He sirottelevat kukkia hänen tielleen. Todella vaikuttavaa! (1315)

 

Juhlallisuudet jatkuvat Nikolainkirkossa. Rovasti S. W. Roos puhuu. (1330)

 

”Jumala antoi meille johtajia ja uljaita sotilaita, jotka iloiten antoivat henkensä." (1345)

 

”Jumala lähetti apua läntisestä veljesmaasta, Jumala soi jalon Saksan maan kuulla avunpyyntömme." (1346)

 

Ohimarssi Esplanadilla. Ryk. Pohjanmaalta, Karjalasta ja ensimmäinen jääkärirykmentti saavat kyynelet valumaan: suosionosoituksia, riemua! (1400)

 

Uusi asematalomme toimii Karjalan ja Pohjanmaan sankareiden ruokailutilana. Pöytiä koristavat koivunlehdet, narsissit, tulppaanit. (1650)
 

300 valkopukuista naista tekee kiivaasti töitä: siivoaa pöytiä, tekee uusia voileipiä, kattaa posliinimukit ja lusikat paikoilleen. (1651)


Sotilaat marssivat sisään! Ihastuttava tahdissa marssivien saappaiden kumu. Aivan kuin kuohuva koski etäämmältä kuultuna. (1655)


Mutta mitä nyt? 300 naista puhkeaa kimakkoihin hurraa-huutoihin! Mannerheim on täällä! Hän saa ruusuja. Huutaa eläköön Suomen naisille. (1656)


Kenraali syö samoja voileipiä ja samaa hernerokkaa kuin muutkin miehet. Tuntuu maistuvan. (1700)


Kaikki sankarit saavat puolikkaan olutpullon per mies. Täällä ei kaivata korkkiruuveja. Useimmat painavat korkin peukalollaan alas! (1705)


Viimeisenä minä, valk. toim, kuulen nelinkertaisen eläköön-huudon, jonka kaiku tuhatkertaistaa  ruotsal. vapaaehtoisten kiittäessä emäntiä.  (1715)


Punainen toimittaja, joka organisoi suom. kommunisteja Pietarissa, puristaa kätensä nyrkkiin: Entä valkoisten vankileirit? Teloitukset? (1800)

 

Valk. toimittaja ei kuule, hän juhlii: Saimme vapauden! Huolehtikaa siitä. Nyt ja tulevaisuudessa. Hyvästi, ystäväni tulevaisuudessa! (1801)

 

Jälkisanat: Pun. toimittaja mahd. kuoli bolševikkien puhdistuksissa 1920-luvun Neuvostoliitossa. Tai palasi vangiksi isänmaahan. (1802)

 

Valk. toimittaja jatkoi porvarillista elämäntyyliään. Mutta ei suunnitellusti saksalaisen kuninkaan alaisuudessa, sillä Saksa hävisi sodan. (1803)

 

Valk. ja pun. toim. eivät siis koskaan sopineet välejään. Siihen vaadittiin uusi sota 20 vuotta myöhemmin... Mutta se onkin toinen tarina. (1804)
 

Herra, joka sai eilen 8-aikaan Korkeavuorenk. tupakkakaupassa liian vähän rahaa takaisin, tulkaa ystväl. takaisin, niin korjaamme virheemme. (2359)